Närästääkö?!

Tiistai 5.4.2016 klo 17:07 - Elisa Makkonen


Wilhoa närästää. Tai tällä hetkellä voin varovaisen optimistisesti sanoa, että närästi. Tätä oireetonta aikaa on takana vasta niin vähän, että en vielä uskalla lopullisesti tuulettaa. Aihe on kuitenkin tullut niin tutuksi, ja olen viime aikoina useaan otteeseen törmännyt närästävän tai ruokahaluttoman koiran hoitoon vinkkejä kyselevien huolestuneiden omistajien postauksiin, että haluan jakaa meidän tarinan. Jospa näistä kokemuksista olisi muillekin hyötyä...

Wilho oli noin neljän kuukauden ikäinen, kun oireilu ensimmäisen kerran alkoi. Oli huonoa ruokahalua ja syömättömyyttä, josta taas seurasi tyhjän mahan oksentelua ja lisää syömättömyyttä. Sitten kiinnitimme huomiota Wilhon tapaan nuoleskella sisustustekstiilejä sekä maiskutella ja ’nikotella’ etenkin iltaisin nukkumaanmenon jälkeen. Wilho saattoi myös kesken kaiken pompata sängystä ylös juomaan vettä kuin lievittääkseen nielussa tuntuvaa poltetta.

Rajumman, ilmeisesti suolistotulehduksesta johtuneen oksentelun yhteydessä eläinlääkärissä otimme puheeksi tämän muunkin oireilun ja Wilholle aloitettiin Antepsin-lääkitys. Lisäksi ruokavaliosta eliminoitiin ensin vehnä, sittemmin myös nauta. Oireilu rauhoittui sen verran, että saatoimme palata normaaliarkeen. Edelleen tekstiilien nuoleskelua ja huonoa ruokahalua ilmeni, samoin ajoittaista tyhjän mahan oksentelua. Ronkelikin Wilho oli, ei kelpuuttanut edes herkkuja kuin valikoiden.

Usein kun omistaja valittaa koiransa huonoa ruokahalua, kehotetaan ottamaan toinen koira ruokailutilanteeseen kirittäjäksi. No, meille tuli Masa Wilhon kaveriksi ihan muista syistä, mutta toki samalla toivoimme tämänkin ongelman siinä sivussa ratkeavan. Nope! Masa kun tunki Wilhon kipolle, Wilho surutta väistyi: ”Ole hyvä. Aika pahaa on, mutta kiva jos sulle maistuu.” Ronkeli osaa myös olla järkähtämättömän lahjomaton. Tarjosimme ruokaa kädestä, ja erillisellä yksityiskattauksella Masan jo syötyä, ja nappuloita sekoitettuna märkäruokaan, ja esitimme syövämme Wilhon kiposta, ja vaihtelimme ruokamerkkejä, ja lisäsimme muuhun huttuun raakaa jauhelihaa… *huoh* Kaikkea mahdollista ja mahdotonta kokeiltiin. Pahimpina aikoina olisimme vaikka seisseet päällämme käsiä taputtaen, vasemman jalan pottuvarvasta heiluttaen ja Macarenaa viheltäen – jos se vain olisi auttanut. Wilho söi sen verran, että pysyi hengissä, mutta massaa se ei missään vaiheessa oikein ole kunnolla saanut. Huono syöminen on aika ajoin näkynyt myös turkin kunnossa.

Vuosi sitten keväällä Wilholla todettiin sattumalöydöksenä kohonneet maksa-arvot ja siitä alkoi rumba, jossa pistettiin syyniin kaikki Wilhon oireet. Myös koko ruokavalio meni samalla uusiksi. Meillä oli mieletön onni matkassa, kun saimme Wilhon kasvattajan kautta yhteyden koirien ravitsemuksen superosaajaan, Reija Hoffréniin, jonka kanssa yhteistyössä Wilhon ruokavalio räätälöitiin optimaaliseksi sekä närästystä että maksan tilannetta ajatellen. Välissä ehdimme nimittäin kokeilla myös monen montaa eri ’eläinlääkärinappulaakin’ niin suolisto- kuin maksavaivaiselle, mutta niiden kanssa tuli aina joku ongelma, useimmiten maistuvuuden kanssa. Eikä ihme, niiden tuoteselosteen lukeminen riitti viemään minultakin ruokahalun!

Wilhon närästys- ja maksa-asioita tutkittiin viime syksyn aikana myös Viikissä, ja eläinlääkärit päätyivät siihen, että maksa-arvojen nousu ja närästysoireilu eivät selitä toisiaan, vaan kyseessä on kaksi erillistä vaivaa. Seuraava askel närästyksen tutkimisessa olisi ollut ruokatorven tähystys. Wilholla oli jo takana kaksi maksan ultraäänitutkimusta sekä maksan tietokonekuvaus, joita kaikkia varten se oli jouduttu nukuttamaan. Siksi päätin, että ennen seuraavaa kajoavaa tai rauhoitusta vaativaa tutkimusta, kokeilemme vielä kertaalleen kaikki mahdolliset ’kotikonstit’.

Niinpä Wilho maksalääkärinsä siunauksella ja Reija Hoffrénin ohjeiden mukaisesti siirtyi kokonaan syömään kotiruokaa. Kotiruualla ruokkiminen on kyllä jossain määrin taitolaji, enkä uskallakaan suositella, että kukaan asiaan vihkiytymätön kylmiltään ryhtyisi siihen - ainakaan oireilevan tai sairaan koiran kanssa. Minun ymmärrys ja perehtyneisyys eivät ainakaan ilman rautaista asiantuntija-apua olisi millään riittäneet. Tarkoituksena kun kuitenkin suppeassa, eliminaatiotyyppisessä ruokavaliossakin on turvata koiralle riittävä sekä energian että kaikkien tarvittavien rasvojen, vitamiinien ja hivenaineiden saanti.

Samaan aikaan ruokavaliovaihdoksen kanssa löysimme Anicolin kotimaiset maitohappobakteerivalmisteet. Soitin Anicolille ja kerroin Wilhon tarinan ja tilanteen. Saimme räätälöidyt ohjeet ja aloitimme Wilhon suoliston hoitamisen ensin Boulardii for animals –valmisteella, joka korjaa limakalvovaurioita ja ’häätää’ suolistosta liian hiivan. Boulardii –kuuria jatkoimme 4-legs –maitohappobakteerivalmisteella, jota itse asiassa meillä kaikki kolme koiraa saavat tälläkin hetkellä. 4-legsin hyödyn olemme huomanneet Wilhon lisäksi myös erityisesti Masalla, jolla oli ennen taipumusta löysävatsaisuuteen jos ruokavaliossa tapahtui pieniäkin muutoksia. Nyt Masan vatsa sietää uudetkin ruuat paremmin ja myös hajuhaitoista on päästy. Herkkujakin on uskallettu antaa aiempaa avokätisemmin ilman pelkoa Masan veret seisauttavista ydinpommeista - ja sekös vasta onkin saanut pienen latvialaisen laulukoiran kehräämään onnesta! :)

Boulardiita Wilho on nyt kuluneen reilun puolen vuoden aikana saanut muutamaan otteeseen, aina kahden-kolmen viikon kuurin kerrallaan oireiden ja voinnin mukaan, ja siitä on tullut kuin eri koira! Närästys on lähes kokonaan poissa, en edes muista koska se viimeksi olisi pulautellut tyhjän mahan takia, ja ruoka maistuu aivan ennennäkemättömällä tavalla – massaa kerätään nyt syömällä kolme kertaa päivässä! Helmikuussa hiihtolomalla Wilho, viittä vailla 3v, mm. teki elämänsä ensimmäisen omatoimimatkan eteiseen unohtuneelle ruokakassille! Ja niin pääsi käymään vain siksi, että ei ronkeli-Wilhon kanssa ole koskaan-ikinä-milloinkaan aiemmin tarvinnut edes miettiä, että sen tulisi mieleen varastaa ruokaa tai herkkuja! Eikä ole varmasti montaa koiraa, jota moisesta ryöstöretkestä on kehuttu, mutta Wilhon kohdalla se näky sai meissä aikaan hurraahuutoja ja ilohyppyjä! :D

Wilho jatkaa kotiruualla (pikkupojat ONNEKSI porskuttavat nappulalla, koska minusta nimenomaan EI pitänyt tulla koiranruokahifistelijää!) ja Anicolin tuotteet ovat ehdottomasti tulleet meille jäädäkseen. Tarpeetonta varmaan lisätä, että Antepsinia meillä ei enää syksyn jälkeen ole näkynyt… Vain ruokahaluttoman koiran joskus omistanut voi ymmärtää, miten ihanan huojentava ja sydäntä lämmittävä näky onkaan kaveri, joka tassuttelee keittiöön kertoakseen, että nyt muuten taitaa olla ruoka-aika ja sitten kikkailematta ja konstailematta tyhjentää koko kipollisen kitusiinsa! 

Muutama närästelijän niksi (eivät perustu tieteeseen tai mihinkään muuhunkaan taivaan toteen, vaan ovat vain minun matkan varrella reppuuni poimimia vinkkejä):

  • Kaikki viljat eivät suinkaan ole p*rkeleestä (kuten joistain koiranruokintakeskusteluista voisi ymmärtää), mutta kotimaisista viljoista vehnä aiheuttaa eniten ongelmia. Wilholla hiilihydraatin lähde on tällä hetkellä keitetty, valkoinen, pitkäjyväinen riisi (valkoinen riisi sisältää vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin tumma ja irtonainen riisi maistuu puuroutuvaa paremmin).
  • Raaka liha voi aiheuttaa oireita närästelyyn taipuvaiselle, keitetty/höyrytetty on vatsalle hellempää. Wilholle höyrytetään vaihdellen kananpojan tai kalkkunan jauhelihaa. Seuraava uusi proteiinituttavuus tulee olemaan siika.
  • Kotiruoka ei suinkaan ole ainoa tie onneen. Kuivamuonissakin on joukossa myös laadukkaita tuotteita. Kannattaa vertailla tuoteselosteita kriittisesti ja ainakin vähän rypistää kulmia jos esim. maissin eri olomuodot ovat yliedustettuna...  
  • Öljyjä on monenlaisia ja lohiöljy voi muita helpommin aiheuttaa närästystä. Meillä on käytössä Udos’ choice –öljy luontaistuotekaupasta.
  • Maitotuotteet, myös laktoosittomat, voivat tehdä vatsavaivoja. Maitohappobakteerituotteiden kanssa yhdessä kannattaa välttää ainakin hapanmaitotuotteita.
  • Puruluut tekevät Wilholle närästystä, siksi meillä on niiden sijaan panostettu hampaidenharjaukseen.
  • Mustikka on vatsaystävällinen marja, mutta jos sitä ei löydy pakastimesta tai pelkää sotkua, niin sitä saa luontaistuotekaupasta myös rouheena.
  • Ja bonuksena: kotiruokaan siirtymisen jälkeen Wilhon partakin on taas valkoinen!
  • Koirat ovat yksilöitä. Mikä sopii yhdelle, ei ehkä toimi toiselle. Se on hyvä muistaa kaikissa koiranhoitoon liittyvissä asioissa, varsinkin näinä kultaisina keskustelupalsta-aikoina! ;)

wilhokollii.jpg

Avainsanat: Makkosen pojat, koira, kääpiösnautseri, koiran närästys, Anicol


Kommentit

5.4.2016 19:23  Pauliina

Mistä tuota 4 legs maitohappoa olet ostanut? Täällä 2 nelijalkaista joilla ilmennyt juurikin tuota ajoittain ylenmääräistä mahan löysyyttä ja olisi kiva löytää täsmävalmiste avuksi...

5.4.2016 20:23  Elisa Makkonen

Pauliina, löydät jälleenmyyjät www.anicol.fi -sivulta. Täällä Nummelassa Anicolin tuotteita myy TopDog.

5.4.2016 20:32  Ritva

Kiitos ihanasta kirjoituksesta. Monta hyvää vinkkiä. Ihana kun jaksat jakaa kokemuksiasi.

5.4.2016 23:42  Anne Lehtonen

Mun nuorimmaisella kissalla on tismalleen samat oireet. On nyt vehnättömällä dieetillä. Vatsa ei enää löysä ja muutenkaan ei enää "paukuttele" niin paljon ja niin pahan hajuisesti kuin aikaisemmin. Siis mitä se Boulardii on? Mä olen huomannut,että samat hoidot sopii sekä kissoille, että koirille hieman kun soveltaa vähän. Mulla on ollut aikaisemmin myös koiria ja etenkin mun kahdella tiibetinterrierillä oli samoja oireita ja olivat huonoja syömään ja maksasairaus lopulta löydettiin. Muistan vaan kun istuin lattialla ja syötin niitä papana kerrallaan. Se oli rankkaa aikaa se.

6.4.2016 0:47  Marika Simola

Minun vanhempi urokseni on myös entinen närästelijä. Oireina oli meilläkin ruokahaluttomuus, ylimääräinen nieleskely etenkin iltaisin sekä etutassujen kirputtelu. Massaa ei myöskään tahtonut kertyä. Hoitona oli Losec-kuuri 10 vrk:tta. Lisäksi otimme myös tuota Boulardiita kuurina ja sen perään 4Legsin maitohappobakteereja. Närästelyä saattoi meillä olla pidempäänkin vähäoireisena mutta tilanteen huononsi todennäköisesti se, että vaihdoin Taiton nappulan tuhdimpaan ja samalla käytössä oli myös lohiöljy. Eläinlääkärissä epäiltiin jopa haimatulehdusta, mikä voi tulla tuollaisen ruokavaihdoksen jälkeen. Onneksi verikokeissa ei löytynyt mitään poikkeavaa. Oireet alkoivat helpottamaan lähes välittömästi ja ovat ainakin toistaiseksi pysyneet poissa. Muuta ruokavaliomuutosta emme tehneet kuin, että nappulan rasvat on alle 15% ja lohta emme käytä missään muodossa. Herkkuja syödään laidasta laitaan.
Nyt minulla on kotona lähes aina kuppinsa tyhjäksi syövä, jo kolme kiloa lisää massaa kerännyt, virtaa täynnä oleva koira :)
Hyvä aihe jakaa kokemuksia ja tietoa!

6.4.2016 9:53  Elisa Makkonen

Anne, Anicolin sivuilta näyttää löytyvän kokemuksia myös kissojen vaivojen hoitamisesta Boulardiilla ja 4-legsillä. Boulardiista siellä sanotaan näin: "Boulardii on tehokas tuote limakalvovaurioiden kuten haavaumien sekä hiivan liikakasvun hoitoon. Se on niin sanottu mikro-hiiva, joka auttaa kehoa puhdistautumaan liiallisesta hiivasta. Boulardii tuottaa soluille tärkeitä polyamiineja eli rakennusaineita, jotka edistävät haavojen sekä tulehdusten paranemista limakalvoilla."

6.4.2016 10:26  Anja

Boulardiita kokeiltiin mekin lagoton sitkeään korvatulehdukseen, punoitus rauhoittui viikon sisään kuurin allittamisesta. Sitä ennen oltiin kaikki eläinlääkärin ohjeet/lääkkeet käytetty.

6.4.2016 23:11  Helinä

Hienoa, että kotiruokaakin kunnioitetaan. Tintin (10 vee) trimmaaja suositteli jo Tintin ollessa pentuna vain kotiruokaa, kokemusta oli Englannista, missä kotiruokakoirat olivat aina terveempiä. Ainakin parta on pysynyt valkoisena ja turkki on nyt ajeluun siirryttyä karkea ja kiiltävä! Maustan ruuat vasta Tintin annoksen jälkeen, pari-kolmekertaa viikossa lisäksi hyvää öljyä ja maitovalmistetta. (ja, EI tietenkään mitään prosessoitua :) )

6.7.2017 9:11  Jaana

Miten annoit Wilholle tuota boulardiita? Minun koirani on erityisen kranttu kaikkien "lisäaineiden" suhteen ja nyt kun se muutenkin syö huonosti, niin mietin, että miten saisin kuurin vietyä läpi.

21.8.2017 8:25  Susanna

Heippa! Meillä kahdeksan vuotias Biitti mustahopea käppänä leidi. Täällä alkoi oireet oksentelulla päivittäin. Mutta vatsa oli oli hyvä kun kakkosella käytiin ;) Nyt sitten kävimme lääkärillä viikko sitten ja veriarvot oli ok, mutta maksa-arvot hiukan koholla. Biitti sai siis myös kuurin antepsinia ja pepsidia. Ruoaksi Rojal Caninin gastro intestinalin. Nyt sitten kärsitään ripulista! Mitä on ollut aiemmin todella harvoin ja koiran vatsa on aina ollut hyvä. Mitähän tässä tekisi...? Tekisi mieli lopettaa lääke ja ruoka kokonaan ja siirtyä johonkin muuhun...


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini