Miten Masasta tuli Almo-suurlähettiläs

Torstai 30.6.2016 klo 11:01 - Elisa Makkonen

Pikkupojat, siis Masa ja Arvo, ovat meillä aina syöneet kuivamuonaa. Höystetty sitä toki on milloin milläkin, raakapalleroilla pakkasesta tai marketin kypsennetyillä tuoreruuilla. Arvon ruokahalu ja rautavatsa ovat legendaarisia: ei-koskaan-ikinä-milloinkaan nirsoilua tai muuta konstailua, aina sekä akuutti että krooninen nälkä, ja pakki kestää vaikka pikkukivet. Masa sen sijaan on herkkävatsaisempi ja hyvin sopivan kuivamuonan löytäminen ei ole ollut niin yksioikoista. Masan vatsa menee helposti ruikulle, eikä ihan mikä tahansa pöperö välttämättä edes tee kauppaansa – tällöin koskemattoman ruokakupin vierelle voi vaikka laittaa maaten ja pohdiskella elämän suuria filosofisia kysymyksiä (oman annoksensa jo hotkaisseen Arvon tuijottaessa kippoa ahnaasti, kuola parrasta roikkuen, koko ajan vaivihkaa lähemmäksi hivuttautuen). Muutokset ruokavaliossa olemme saaneet tuta myös me, Masan lähellä oleskelevat, sellaisina pommeina ja tussauksina, että ydinasevaltiotkin olisivat kateellisia... Lisäksi Masan mukavuudenhalu (kröhöm, lue: laiskuus) yltää myös ruokailuun: ihan pientä nappulaa ei maksa vaivaa pureskella, vaan ne voi nielaista kokonaisina ja oksentaa sitten hetkeä myöhemmin ruokatorven muotoisena, sulamattomana pötkönä… Eli aika monta nappulamerkkiä ja –sorttia on meilläkin ehditty käydä läpi, eikä sellaista ah-tätä-meillä-syödään-tästä-lähtien-aina-tuotetta oikein ole löytynyt.

Lue lisää »

4 kommenttia . Avainsanat: Makkosen pojat, koira, koiran ruokinta, Almo Nature, Almo Alternative